Hallitus päätti syksyn 2020 budjettiriihessä, se kompensoi järjestöille Veikkauksen tuottojen vähenemisen vuoden 2021 osalta täysimääräisesti. Kompensaatio jatkuu vuodelle 2022, mutta ei täysimääräisenä.
Laaja järjestökenttä on kiitollinen päätöksestä. Aiheen ympärillä käyty keskustelu kuitenkin osoittaa, että päättäjien on pikaisesti löydettävä kestävä ratkaisu järjestöjen rahoituspohjan vahvistamiseen ja laajentamiseen.
Budjettiriihi ei ole ensimmäinen kerta, kun järjestöjen rahoitus nousee otsikoihin. Edellisen hallituksen tekemät yli 40% kehitysyhteistyöleikkaukset, keskustelut Veikkauksen eettisistä ongelmista sekä rahankeräyslain tiukat tulkinnat vaikeuttavat järjestöjen pitkäkestoista toimintaa.
Epävarma rahoitus vaikeuttaa järjestöjen toimintaa
Rahoituksen epävarmuus ja riippuvuus yksittäisistä tahoista on uhka, joka heikentää järjestöjen kykyä toimia pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti.
Myös päättäjät itse ovat olleet jo pitkään huolissaan järjestöjen elintilasta. Rahoittajat puolestaan toivovat, että järjestöt kehittäisivät omaa varainhankintaansa. Joillakin rahoittajilla on myös vaatimus oman rahoituksen osuudesta.
Samaan aikaan varainhankinnan kehittämiselle on kuitenkin asetettu merkittäviä esteitä, kuten ristiriitaiset ohjeistukset ja rahankeräyslain tiukat tulkinnat. Tällä hetkellä suurin osa järjestöistä ei saa käyttää valtionavustuksiaan varainhankinnan kehittämiseen.
Varainhankinta on järjestöille investointi, jolla ne turvaavat mahdollisuutensa toteuttaa arvokasta tehtäväänsä myös tulevaisuudessa. Tämä investointi tulisi tehdä järjestöille mahdollisimman helpoksi ja houkuttelevaksi.
Kolme helppoa ratkaisua järjestöjen varainhankinnan tukemiseen
Nykyisen hallitusohjelman kirjaukset valtionavustusten yhdenmukaistamisesta ja kansalaisyhteiskunnan resurssien vahvistamisesta antavat erinomaiset edellytykset varainhankinnan kehittämiseen. Tähän on olemassa ainakin kolme ratkaisua:
- Varainhankintainvestointien salliminen nykyisestä rahoituksesta (esimerkiksi yleisavustukset)
- Varainhankintainvestointien tukeminen erillisellä rahoituksella
- Rahankeräyslain arviointi ja sujuvoittaminen
Ensimmäinen ratkaisu varainhankinnan kehittämiseen on sallia rahoituksen, esimerkiksi yleisavustusten, osittainen käyttäminen oman varainhankinnan kehittämiseen.Tämä tarjoaisi järjestöille nopean väylän rahoituspohjansa monipuolistamiseen.
Toinen vaihtoehto on uuden rahoitusinstrumentin luominen juuri varainhankinnan kehittämiseen. Vaikka tällä tavoin kontrolli valtionrahoituksen käyttämisestä voitaisiin pitää tiukempana, uuden instrumentin kehittäminen ja sen hyödyntäminen tehokkaasti söisi aikaa ja resursseja niin rahoittajalta kuin järjestöiltä.
Kolmas, kahdesta ensimmäisestä erillinen, ratkaisu on rahankeräyslainsäädännön uudelleenarviointi. Parhaillaan pikatahdilla selvitetyn päästökompensaation lisäksi koko vastikkeettomuuden käsite tulisi selkeyttää. Arviointia kaipaavat myös raskaan lupamenettelyn ja tiukan viranomaisvalvonnan tarpeellisuus. Yleishyödyllisyyden vaatimuksesta on edelleen hyvä pitää kiinni.
Olivatpa ratkaisut järjestöjen rahoitukseen mitä tahansa, niissä on kuultava aktiivisesti sekä varainhankinnan asiantuntijoita ja ammattilaisia että järjestöjä.
Tarvitaan yhtenäinen ja ratkaisukeskeinen järjestörintama
Järjestöt voivat joko jäädä tuleen makaamaan tai toimia aktiivisesti tilanteen parantamiseksi. Julkisen rahoituksen turvaamisen lisäksi järjestöjen on pyrittävä monipuolistamaan rahoituspohjaansa ja vaikuttamaan päättäjiin, että tämä olisi myös mahdollista. Tärkeää on yhtenäinen ja ratkaisukeskeinen järjestörintama, joka osaa tuoda yhteiskunnalliset hyötynsä selkeästi esiin.
Kolmannen sektorin arvo on ongelmien ratkaisemisessa: se tarjoaa ketteryyttä sinne, mihin julkiset palvelut eivät ylety. Se luo inhimillistä, yhteistä hyvää voitoista välittämättä. Tämä tehtävä on turvattava aktiivisella ja yhtenäisellä vaikuttamisella.
Varainhankinnan kehittäminen ja investoinnit on aloitettava välittömästi – se on niin rahoittajien, järjestöjen kuin edunsaajienkin etu.
Kirjoittajat Konsta Erola, Kipinä Marketing Oy ja Salla Saarinen, Radical Soul Oy ovat varainhankinnan ja järjestötyön asiantuntijoita.
Lisätietoja:
- Hallitusohjelmakirjaukset
- “Kansalaisyhteiskunnan resurssien vahvistamiseksi selvitetään mahdollisuutta tukea kansalaisjärjestöjen varainhankinnan kehittämistä.” [linkki].
- “Järjestöille jaettavien avustusten sekä valtionapujen käytäntöjä eri hallinnonaloilla selvitetään oikeusministeriön ja tuotonjakoministeriöiden kesken ja soveltuvin osin yhdenmukaistetaan.” [linkki]
- Valtiovarainministeriön kehittämishankkeen tavoitteena on lisätä valtionavustustoiminnan vaikuttavuutta, läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta. [linkki ]
- Valtiovarainministeriö ja oikeusministeriö: Ensimmäiseksi on ryhdytty valmistelemaan järjestöjä koskevan avustustoiminnan yhdenmukaistamista. [linkki]
- Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANEn kysely: Julkisten avustus- ja rahoituskäytäntöjen koetaan tiukentuneen. [linkki]
- VaLan tutkimus: päättäjät huolissaan järjestöjen elintilasta – seuraavalta hallitukselta tarvitaan konkreettisia toimia [linkki]
- Kansalaisjärjestöakatemian verkkotilaisuus 1.10. yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa ”Hallinto ja kansalaisjärjestöt toistensa tukena: yhteistyön välineitä ja mahdollisuuksia” Lisätietoja >>
Tilaisuuteen voi ilmoittautua 24.9. mennessä [linkki]